Ilmari Salminen

Kuva: Urheilumuseon arkisto

Kultavääpeli

Kestävyysjuoksija Ilmari Salminen syntyi Elimäellä 21.9.1902. Salmisen kilpaura alkoi varsin myöhään. Hän oli jo 23-vuotias osallistuessaan ensimmäisiin yleisurheilukilpailuihinsa 1920-luvun puolivälissä. Juoksukipinän Salminen oli saanut asevelvollisuusaikana Viipurissa, jolloin hän voitti 200-miehisen komppanian kolmen kilometrin juoksukilpailussa. Juoksu-uransa alussa Salminen edusti Korian Pontta ennen siirtymistään Kouvolan Urheilijoihin vuonna 1930.

Ensimmäisen Suomen mestaruutensa Salminen voitti 30-vuotiaana vuonna 1932 kukistettuaan Toivo Loukolan 5000 metrin juoksussa 0,7 sekunnilla. Tästä alkoi 10 vuotta kestänyt huippukausi, jonka aikana Salmisesta tuli maailman paras 10 000 metrin juoksija. Viimeiset SM-kultamitalit Salminen voitti 5000 ja 10 000 metrin juoksuista vuonna 1942 ollessaan jo 40-vuotias. Salminen voitti urallaan kuusi Suomen mestaruutta — 10 000 metrillä vuosina 1934, 1935, 1937 ja 1942, ja 5000 metrillä vuosina 1932 ja 1942.

Vuonna 1933 Salminen pääsi ensimmäiseen maaotteluunsa Oslossa ja seuraavana vuonna hän saavutti ensimmäisen suurvoiton yleisurheilun ensimmäisissä Euroopan mestaruuskilpailuissa Torinossa. Salminen voitti 10 000 metrin juoksun ja tuli kolmanneksi 5000 metrillä. Tuleviin Berliinin olympiakisoihin Salminen valmistautui Paavo Nurmen valmennuksessa. Berliinin 2. elokuuta 1936 juostu 10 000 metrin loppukilpailu kuuluu Suomen olympiahistorian menestyksekkäimpiin. Ilmari Salminen ohitti viimeisessä kaarteessa kuusankoskelaisen Arvo Askolan ja juoksi olympiakultaan. Volmari Iso-Hollo varmisti Suomen kolmoisvoiton.

Salminen oli lähellä olympiamitalia myös 5000 metrin kilpailussa, mutta vajaat kaksi kierrosta ennen maalia ruotsalainen juoksija astui hänen kantapäälleen ja hän kaatui. Gunnar Höckert ja Lauri Lehtinen juoksivat kaksoisvoittoon Salmisen jäätyä kuudenneksi. Kouvolan varuskunnassa olympiakulta noteerattiin kersanttina työskennelleen Salmisen ylennyksellä vääpeliksi. Siitä edespäin paikalliset tunsivat Salmisen lempinimellä kultavääpeli.

Vuonna 1937 kultavääpeli riemastutti kotiyleisön juoksemalla Kouvolassa uuden 10 000 metrin maailmanennätyksen ajalla 30.05,6. Samalla rikkoontuivat myös puolen tunnin ja kuuden mailin juoksun maailmanennätykset. Kymppitonnin EM-kullan Pariisissa vuonna 1938 uusinut Salminen jatkoi kilpailemista lähes viisikymmenvuotiaaksi saakka. Vuonna 1986 kuolleen suurjuoksijan kunniaksi paljastettiin 4.6.1988 Kouvolan Kuntotalo II:n edessä sijaitseva, Pauli Koskisen veistämä näköispatsas.